Mitsubishi FH25 ilpon korjaus

Tässä omista vianhaku- ja korjausmuistiinpanoista hiukan siistitty versio, jos vaikka jollekulle muullekin olisi iloa. Jos haluat välttää pahimmat jorinat, niin hyppää joko sisäkennon termistorin korjaukseen tai puhallinmoottorin laakerinvaihtoon.

Tässä vielä linkkejä hyödyllisiin ohjeisiin:

• Ulkoyksikön korjausmanuaali
• Sisäyksikön korjausmanuaali
• Ulkoyksikön varaosakuvasto
• Sisäyksikön varaosakuvasto
  

Vikakuvaus ja vianhakua korjausmanuaalin ohjeilla

2023 joulukuussa 12 vuotta palvellut Mitsu alkoi temppuilla. Sisäyksikkö tuntui puhaltavan lämmintä melko harvakseltaan, tuntui pitävän usein taukoja. Lopulta tilanne oli se, ettei lämmintä tullut enää lainkaan. Kompura kävi, äänestä kuuli että kylmäaine sisäyksikössä kiertää. Sisäyksikön puhallin alkoi jo hitaasti pyöriä, mikä normaalisti ennakoi että kohta alkaa täysi puhallus. Mutta tässä kohtaa kompura yllättäen sammui, ja laite hiljeni. Muutaman minuutin kuluttua sama rumba alkoi uudestaan.

Aloitin vian tutkimisen vikakoodien lukemisella, johon on ohjeet huoltomanuaalissa. Tässä vielä ohjeet suomeksi:

• Ilpoon sähköt päälle turvakytkimestä tai töpseli seinään, mutta ei laiteta päälle
• Kakesta MODE ja TEMP+ napit pohjaan, ja sitten vielä samalla RESET (kynällä)
• Päästetään RESET, mutta pidetään MODE ja TEMP+ vielä vähintään 3 sekuntia
• Kaken näyttöön pitäis syttyä kaikki symbolit, paitsi lämpötila näyttää +24.
• ON/OFF napista virta päälle. Kuuluu yksi lyhyt piipahdus merkiksi että komento meni perille
• Jos sisäyksikössä vikaa, niin alkaa vilkutella vikakoodia. Jos power ledi pysyy pimeänä niin sisäyksikkö OK
  
• Tässä kohtaa painaa kerran TEMP+, niin että kaken näyttö nousee +25:een. Kuuluu merkiksi kaksi lyhyttä piipahdusta. Alkaa vilkutella ulkoyksikön vikakoodeja jos niitä on. Voi mennä jopa minuutti ennenkuin aloittaa vilkutuksen
  
• Vilkutti/piipitti 4 merkkiä, 2.5 sekunnin tauko, ja jatkaa sitä. Tähän löytyy ulkoyksikön huoltomanuaalista selitykset sivulta 29. Antaa koodille 2 vaihtoehtoa.
  
• Käyty kattomassa ulkoyksikön kortin punanen ledi, näkyy juuri ja juuri kun ruuvaa oiken sivun sähkö/putki suojakannen pois (yksi ruuvi auki ja ensin hiukan alas, sitten tulee ulos) Vilkuttelee 11 merkkiä -> Large current flows into power module
  
• Palautus takaisin normaalitilaan: Sammuta ilposta sähköt hetkeksi (töpseli tai turvakytkin) ja pistä takaisin päälle. Paina kakesta RESET (kynällä)
  

Minun tapauksessa siis antoi ulkoyksikölle vikakoodin, ja se piti vielä käydä ulkoyksikön sisällä olevan ledin vilkkumisesta tarkentamassa. Vikakoodi siis ilmaisi että kompuran virta on ollut liian suuri. Mahdollisia syitä joko piirikorttivika, kompura tai huoltoventtiili.

Tein ulkoyksikön huoltomanuskassa sivulla 34 ohjeistetun kompuran käyntiaikatestin. Eli emergency heat päälle, ja ulkoyksiköstä tsekataan kuinka kauan kompura käy. Kompura yrittää käynnistyä n. minuutin kuluttua siitä kun emergency heat laitetu päälle, joten testiin ei tarvita apumiestä. Sekuntikellon avulla katsotaan kuinka kaun kompura käy:

• Alle sekunti: Invertteri (käytännössä ulkoyksikön piirikortti FH25:ssä) rikki tai kompuran käämi oikarissa
• Alle 2 sekuntia: Kompura jumissa
• Alle 10 sekuntia: Huono kontakti, johto irti, piirkorttivika (miten voi ylipäätään lähteä käyntiin jos johto irti??)
• Alle 10 minuuttia: Kylmäaineen kierrossa vikaa, huoltoventtiili kiinni
• Yli 10 minuuttia: Kaikki OK

Kävi yli 10 minuuttia, joten pitäisi olla OK. Kävi koko 30 minuutin emergency jakson läpi. Emergency heatin jälkeen laitettu normaali lämmitys, lähti käymään ja toimi taas pari päivää OK. Sitten alkoi uudestaan sama temppuilu. Tehty käyntiaika testi uudestaan, nyt kävi 8 minuuttia ja sammui. Eli vianhakuohjeen mukaan olisi ehkä kylmäaineen kierrossa vikaa(?)

Tsekattu vielä tarkemmin ulkoyksiköstä mitä yleismittarilla pystyi. Mitattu kompura, kaikki navat n. 2 ohmia eli OK. Mitattu termistorit, 3 termistoria oli 34k ja yksi n. 690k, ihan OK lukemia kun lämpötila about nollassa. Tsekattu kaikki sulakkeet, oli ehjiä. LEV resistanssit 40 ohmia joka navalle. R.V. coil oli myös OK, olikohan 2 kohm. Samoin sulatusvastuksen resistanssi 390 ohmia eli OK. Nollattu vikakoodit. Kokeiltu vielä lämpöpumput.info foorumilta luettua vinkkiä jumittuneen 4-tie venttiilin herkistykseen, eli emergency mode päälle, annettu kompuran pyöriä muutama minuutti ja sitten taas töpseli irti. Eli käytännössä sähköjen katkaisu kun paineet päällä. Taas lähti käyntiin, mutta ei toiminut kuin ehkä päivän verran. Tässä kohtaa sain tarpeekseni ja pumppu sai jäädä sähköittä parin kuukauden ajaksi.

Sisäyksikön purku

Olin jo joulukuussa lukenut tämän keskusteluketjun, ja sen perusteella teki mieli tarkistaa nuo sisäyksikön kennon termistorit. Pari kuukautta piti kerätä motivaatiota, mutta lopulta sopiva päivä koitti. Sisäyksikköhän piti purkaa lähes täysin atomeiksi ennenkuin nuo kaksi sisäkennon termistoria sai käteen. Mutta mittauksesta tuli pettymys, sillä molemmat anturit näyttivät järkevää lukemaa. Kokeilin kuitenkin lämmittää niitä kädellä, ja seurata resistanssin muutosta. Nyt alkoi tapahtua! Alemman anturin lukema pomppasi satoihin kΩ lämmitettynä. Kun se jäähtyi huoneenlämpöön, niin lukemat palasivat järkeviksi. Normaalistihan NTC vastuksen resistanssi pienenee kun sitä lämmittää, joten anturissa oli selvä vika. Tuo myös täsmäsi aika hyvin oireisiin; kun kylmäaine kiertää ja sisäkenno alkaa lämmetä, niin anturi alkaa näyttää höpöjä ja siinä kohtaa kompura sammuu. Kun anturi taas jäähtyy, niin kompura yrittää uudestaan käyntiin.

Varaosakuvaston mukaan sisäkennon anturien varaosanumero on E12 J44 307. Netistä varaosa löytyi ainakin Ruotsista. Hinta posteineen reilun satasen. Melko kova hinta termistorista. Minulla oli kuivanapitolämmitin projektista jäljellä iso nippu 10 kΩ termistoreita, joten mietin josko sellaista voisi käyttää. Harmittavasti se on halkaisijaltaan hieman liian suuri, eikä sovi sisäkennon putkessa olevaan pitimeen. Huoltomanuskan NTC vastekäppyrän mukaan siinä ei olisi aivan oikeanlainen vaste; erityisesti +60ºC pitäisi olla n. 2 kΩ, kun tuo kuivanapitolämmittimen anturi on n. 2,5 kΩ. Testasin kuitenkin anturien erot teippaamalla ne alumiiniteipillä yhteen, lämmittämällä niitä pöytälampulla, ja mittaamalla anturien resistanssit. Sehän tuntui vastaavan tosi hyvin.

Kuivanapitolämmittimen anturin voisi saada kennon putkeen kiinni jos kiinnitysklipsun leikkaisi halki, tai siitten kiinnittämällä vaikka alumiiniteipillä tai nipusiteellä. Sitten muistin että eräästä toisesta projektista oli ylijäämäisenä todella pieniä Vishayn ja Muratan valmistamia 10 kΩ termistoreita. Niissä on myös todella lähelle sama vaste. Nämä ovat riittävän pieniä että ne saisi alkuperäisen lämpöanturin hylsyn sisään vaikka molemmat. Siispä vanhan anturin piuha poikki ja porattu hylsyn sisältä täyttömönhät pois, taisi olla n. 3 mm poranterä. Kuva alla.

Lisäisin vielä kommentin että noiden ehdottamieni termistorien johtimet ovat aivan hengenohuet. Asennettaessa antureita takaisin ilpoon on syytä olla varovainen ettei piuhat mene poikki.

Puhallinmoottorin laakerien vaihto

Koska laitos oli palasina, niin päätin samalla vaihtaa sisäyksikön puhaltimen moottorin laakerit. Puhallin on pitänyt jo pari kolme vuotta ylimääräistä ääntä, mutta en ollut aiemmin viitsinyt alkaa purkamaan sitä. Lämpöpumpu.info foorumilta luin jostain viestistä että Mitsun valkoiseen moottoriin laakerien vaihto on helppo, moottorin voi purkaa kumivasaralla napsauttamlla ja molemmat laakerit on käsillä.

No, ilmeisesti valkoisia moottoreita on useampaa mallia. Minun pumpussa moottorin tyyppi on RC0J30-MD. Tässä ohjeita/tietoja vaihtotyöstä, en ainakaan itse löytänyt netistä vastaavan moottorin kuvia / ohjeita.

Pitää avata lähtöakselin päästä. Voisi olla hyvä merkata tussilla kannen alkuperäinen asento. Peltikansi aukeaa ruuvimeisselillä vähitellen eri puolilta kampeamalla, vähän kuin maalipurkki. Kun kannen avaa, niin seuraavaksi jousiprikka pois. Piirilevystä pitää avata 3 juotosta, esim. tinaimusukalla. Kannattaa testata heiluttaa että jalat on varmasti irti. Yksi 'muovi-inva' on lisäksi sulatettu, sen voi vaikka kirurginveitsellä siivota auki. Sitten piirilevy lähtee irti, samoin roottori.

Alkuperäset laakerit oli niin tiukassa että irrotettu Motonetin halvimmalla pienellä 80 mm ulosvetäjällä, toimi OK. Mutta uudet SKF 608-ZZ laakerit oli niin väljät että menee melkein ilman voimaa paikalleen. Varmistettu uusien laakereiden kiinnitys pienillä tipoilla Loctite 603 kiinnitys ainetta. Melko ihme ainetta, purkki on yli 25 vuotta vanha, ja viimeiseen 15 vuoteen siinä ei ole ollut edes korkkia paikallaan. Pullon kyljessä olevassa puhelinnumerossa tsadin suuntanumero 90 alkuinen. Mutta tavara oli edelleen nestemäistä ja tuntui toimivan hyvin.

Alkuperäiset laakerit oli NMB merkkiset, made in China. Laitoin tilalle SKF 608-ZZ, Italiassa valmistetut laakerit. Myös 608-2RS tai 608-2RSH, muovisella pölysuojalla olevia laakereita voisi käyttää. Käytin peltisuojattuja koska alkuperäisetkin oli sellaiset ja toimi kuitenkin 10 vuotta OK. Niissä on myös hieman pienempi kitka.

Tinattu liitokset takas kiinni. Putsattu fluksijämät ipalla. Rapsuteltu lämpösilikonit ohjainpiirin päältä ja kannesta pois. Tilalle 1 mm paksua Lairdin lämpöjohtomattoa. Mitattu että se on ehkä aavistuksen turhan ohut, mutta kaksi kerrosta taas aivan liian paksu, joten laitettu piitahnaa lisäksi. Niin ikään 90 -luvulla Bebekistä hankittu piitahna on edelleen toimivaa tavaraa. En tiedä miten tarpeellinen tuo piirin jäähdytys lopunperin on.

Puristeltu moottori takas kasaan papukaijapihdeillä. Jousiprikkaa ei saa unohtaa. Se tulee laakerin ja peltipäädyn väliin esijännittämään laakerit.

Toimiiko se?

Kyllähän se toimii! Sisäyksikön kasauksen jälkeen sähköt päälle. Muutaman minuutin paineiden keräyksen jälkeen sehän heräsi eloon! Myös puhaltimen moottori on äänetön, vain tuulen humina kuuluu. Pesin samalla puhaltimen siivikon ja sisäkennon, tuntuisi että ilma liikkuu nyt paremmin. Oli muuten aivan tolkuttomassa kunnossa 12 vuoden käytön jäljiltä, ehkä olisi voinut pestä jo aikaisemmin..

Yksi huomionarvoinen asia on se, että viallinen termistori ei antanut lainkaan vikakoodia. Laitteessa oli ilmeisesti jokin vanha vikakoodi, joka johdatti aivan väärille jäljille. Sisäyksikön huoltomanuaalin mukaan sisäyksikön termistoreille on kyllä olemassa vikakoodi, mutta ilmeisesti se annetaan vasta jos anturi on täysin poikki taikka oikarissa. Kiitokset vielä blobbolle tästä keskusteluketjusta, joka antoi viitteitä että vika voisi olla myös sisäyksikössä.

Seuraavaksi täytyy vielä rakentaa Mitsurunner, niin pääsee hullunkierto sulatuksista eroon. Aivan suotta olen kärsinyt turhista sulatuksista vuosikaudet. Törmäsin näihin ohjeisiin vasta kun etsin tietoa pumpun vikaantumiseen liittyen.